perjantai 18. helmikuuta 2011

Sakkokone käy

Tänään uutisoitiin ahkerasti Kehä III:lla aloitetusta automaattivalvonnasta. Esimerkiksi Uusi Suomi oli keksinyt raflaavan otsikon "Poliisin uusi sakkokone räjäytti potin"

Sakkokone Kehä III:n kameravalvonta nimenomaan onkin. Taas jeesustellaan liikenneturvallisuudella, mutta pohditaanpa hieman tarkemmin: "Kehä III:lla tapahtuu keskimäärin 250 onnettomuutta vuosittain, joista 33 johtaa henkilövahinkoon." Minä en mistään mitään tiedä, mutta ei liikennemääriin nähden kovin pahalta vaikuta. Väittäisin, että risteyksien muuttaminen eritasoliittymiksi on se, joka liikenneturvallisuuteen Kehällä on viime aikoina positiivisesti vaikuttanut.

"Ylinopeuksien määrä Kehä III:lla oli huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudun pääteillä olevien muiden valvontapisteiden keskiarvo eli 2 prosenttia, poliisi vertaa."

Jos ylinopeutta ajetaan enemmän, on ilmeisesti suuremman osan mielestä nopeusrajoitus kyseiselle tielle riittämätön. Mitä se muuten onkin. Vielä, kun viimeisetkin risteykset saadaan pois, voisi rajoitus olla päästä päähän 120km/h.

"Poliisi toivoo nopeusrajoitusten noudattamisessa myönteistä kehittymistä."

Minä puolestani toivon nopeusrajoitusten myönteistä kehittymistä. Autot ja tiet kehittyvät jatkuvasti paremmiksi ja turvallisemmiksi, mutta nopeusrajoituksien kehitys vaikuttaisi olevan enemmäkin päinvastainen. Pitääkö tämä tulkita siten, että keskiverto suomalainen autoilija on muuttunut ominaisuuksiltaan vastaavasti heikommaksi?

Kiitos poliisin ja liikenneturvan propagandan, yleinen mielipide tuntuu olevan se, että ylinopeus on se kaikkein vaarallisin asia, jota liikenteessä voi tehdä, ehkä moottoripyörällä keulimisen jälkeen.

Liikenneturvallisuutta parantaa näkyvä liikenteenvalvonta. Eivät kameratolpat, eikä edes keskinopeusvalvonta. Jos poliisi valvoo jatkuvasti ja näkyvästi liikennettä, tai vaikka vain osallistuu liikenteeseen tunnuksellisilla ajoneuvoilla, paranee liikennekäyttäytyminen ja ajonopeudet putoavat välittömästi. Samoin lihaa ja luuta olevat poliisit voisivat blokata liikenteestä sellaisia kuljettajia, joihin kaveravalvonta ei auta, kuten päihtyneenä ajavat. Automaattista liikennevalvontaa pitäisi suorittaa paikoissa, joissa ajonopeuksilla on oikeasti merkitystä, vaikkapa koulujen ja päiväkotien lähistöllä. Kehäteillä valvonnan tulisi olla poliisin suorittamaa.

Kyllä se vaan niin on, että raha tässäkin puhuu. Kameravalvonnan kustannustehokkuus johtaa lopulta siihen, että kaikki liikennevalvonta suoritetaan kameroin. Pienellä vaivalla ja kustannuksella saadaan kätevästi sakotettua runsaasti ylinopeutta ajavia. Liikenneturvallisuus on aivan toissijainen asia.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Ympäristönvihaajat tankkaa ysikasia

Yle uutisoi E10-bensiinin heikon kysynnän yllättäneen asiantuntijat. Samassa propagandankäryisessä uutisessa 98E:hen viitataan saastuttavampana ja kalliimpana vaihtoehtona, jonka käyttö vaarantaa Suomen ilmastotavoitteet. Niin kuinkas se sitten olikaan?

E10 on energiatehottomampaa kuin entinen 95E, joten sitä kuluu enemmän. Näin siis päästöjä syntyy enemmän. Voidaan väittää, että kasvaessaan kasvit, joita etanolin raaka-aineena käytetään, sitovat hiilidioksidia, jolloin polttoaine on hiilidioksidineutraalia. Kuitenkaan polttoaineen jalostus saati kuljetus Etelä-Amerikasta Suomeen ei suinkaan ole päästötöntä. Tästä syystä E10 ei ole lainkaan ympäristöystävällisempää, pikemminkin päinvastoin - esim. öljyähän ei tarvitse kuljettaa läheskään niin pitkiä matkoja, ja sen jalostusprosessit ovat varsin kehittyneet.

98E:n hinta pumpulla on viitisen senttiä E10:ä kalliimpaa, tällä hetkellä hinta on (ainakin Turussa) about 1,45 vs. 1,50 euroa litra. Näillä litrahinnoilla, jos kulutus nousee väitetyn 3%, on polttoainekustannus käytössä sama, tankkasi kumpaa bensaa tahansa. Asiantuntija Harri Kallberg TLL:n tietokeskuksesta väläyttää pientä uhkauksenpoikasta sanomalla ” Jos kysyntä ei reagoi tarpeeksi, niin tavoite jää saavuttamatta ja saattaa olla, että poliittisen koneiston täytyy keksiä jotakin muita keinoja.” Mitä nämä muute keinot voisivat olla - äkkiseltään tulee mieleen 98E:n myynnin lopettaminen tai verotuksen raju kiristäminen.

Vastuuta siitä, mikä bensa sopii mihinkin autoon, ei tunnu kukaan ottavan. Jos valmistaja ilmoittaa E10:n käyvän tiettyyn autoon, johon se ei sitten sovikaan, on vastuu teoriassa valmistajan. Toinen asia on todistustaakka. Käytännössä on täysin mahdotonta todistaa nimenomaan bensiinin osaa jonkun tietyn vian synnyssä. Vaikka se olisi mahdollistakin, se olisi sietämättömän hankalaa yksityishenkilölle.

Ajatusleikki:
Valmistaja on ilmoittanut, että Kallen autoon sopii E10-bensiini. Kuitenkin auton moottori hajoaa, ja Kalle, joka ei ole erityisemmin automiehiä, vie kärrynsä merkkiliikkeen huoltoon. Huollossa todetaan, että on mahdollista vian aiheutuneen E10-bensiinistä. Koska valmistaja ei halua ottaa vastuuta asiasta, kerrotaan Kallelle vian aiheutuneen jostain muusta seikasta, eikä Kallella ole perusteita kyseenalaistaa väitettä, saati mahdollisuutta hankkia siihen tarvittavia tietoja. Näin hän pääsee itse maksamaan korjauksen, joka olisi ollut autonvalmistajan vastuulla. Näinkö sen piti mennä?

Koska polttoainekustannus on sama, tankkaa kumpaa bensaa vain, mutta 98E toimii varmasti, miksi ihmeessä kukaan tankkaisi eekymppiä? Kun ei enää muita keinoja keksitä, alkaa syyllistäminen - "olet huono ihminen ja vihaat ympäristöä, jos et tankkaa, mitä käsketään".

torstai 3. helmikuuta 2011

E10-kulutuskyselyn tulokset


Koska E10-polttoaineeseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin liittyen on ollut huomattavan paljon värikästäkin keskustelua, oli mielestäni tutkimisen arvoista, miten autoilijat todella ovat uuden polttoaineen koneneet. Polttoaineeseen liittyvää valitustahan kuuluu paljon, mutta onko kyseessä vain äänekkään vähemmistön turhautunut purnaus, vai onko asiassa jotain muutakin?

Tästä syystä tein internet-kyselyn, jossa tiedusteltiin käyttökokemuksia E10-polttoaineessa, erityisesti polttoaineen kulutuksen, moottorin tehon ja käynnin suhteen. Mainostin kyselyä auto- ja moottoripyöräfoorumeilla, Facebookissa, Suomi24-palvelussa ja Iltalehden keskustelupalstalla. Iltalehti vaikutti jopa noteeranneen kyselyn, sillä kyselyn julkaisua seuraavana päivänä Iltalehti aloitti oman aiheeseen liittyvän kyselynsä, josta oli tarkoitus kirjoittaa lehden paperiversiossa 1.2.2011. En kyseistä lehteä ole lukenut, joten en tiedä onko juttua julkaistu, osaako joku kertoa?

Kysely oli avoimena viikon ajan tammi-helmikuun vaihteen tienoilla. Tänä aikana vastauksia kertyi yhteensä 311 kappaletta, joista karsittiin pois sellaiset, joissa vastaajilla ei ollut käyttökokemuksia E10-polttoaineesta (diesel, tai E10 ei sovi/ei tahdo käyttää) ja huumorivastaukset, mm. Opel Turbotissi, jonka kulutus oli ”miljoona litraa pillulla OMFG”. Hyväksyttyjä vastauksia kertyi 301 kappaletta, jotka edustivat 35 eri automerkkiä. Suurimmalla edustuksella kyselyyn osallistuivat BMW:n, Opelin ja Volkswagenin kuljettajat.

Kyselyn tulokset:

Vastanneista vajaa 62,5% kertoi havainneensa kulutuksen kasvaneen joko hieman tai huomattavasti. Toisaalta vastaajien käsitys käsitteistä ”hieman” ja ”huomattavasti” vaikutti olevan melko laaja. Vastaajista, jotka ilmoittivat kulutuslukemia, pienin ”huomattavaksi” kasvuksi mainittu oli noin 5% ja suurin ”hieman” kasvanut kulutus oli noussut reilut 15%. Entisellään kulutuksen arvioi säilyneen lähes 34% vastaajista ja muutaman ajopelin kulutus oli myös pudonnut E10-bensiinin myötä.



Vastaajista valtaosa oli sitä mieltä ettei E10-bensiinillä ollut moottorin tehoon havaittavaa vaikutusta. Toisaalta vajaa kolmannes kertoi huomanneensa tehon pudonneen. Kommenteissa toistuu kaasuun vastaavuuden huonontuminen, väännön pienentyminen ja tukkoisuuden tunne. Toisaalta tehonkasvua havainnoineet vastaajat kertovat täysin päinvastaisista kokemuksista, kerkemmästä kaasuun vastaamisesta ja kasvaneesta alaväännöstä.



E10-polttoaineen vaikutusta moottorin käyntiin arvioitaessa valtaosa ei ollut huomannut eroa polttoaineen vaihduttua. Yli 35% kertoi moottorin toiminnan huonontuneen uuden polttoaineen myötä. Kommenteissa toistuu huono käynnistyvyys, huono tyhjäkäynti, nykiminen ja pätkiminen.



Ahdettuja ja vapaastihengittäviä moottoreita tarkasteltaessa oli havaittavissa, että vapaastihengittävien autojen kuljettajat olivat yleisesti ottaen hieman tyytymättömämpiä E10-bensiinin sopivuuteen autoihinsa. Vapareiden kuljettajista 65% koki kulutuksen nousseen, vajaa 34% tehon pudonneen ja vajaa 38% moottorin toiminnan huonontuneen.

Tarkasteltaessa kokemuksia suhteessa ajoneuvojen ikään voidaan havaita, että vastaajat, joiden autojen vuosimalli on 1995 tai vanhempi, kokevat E10-polttoaineen sopivan huonommin autoihinsa. Toisaalta, vuosimallin 2006 ja uudempien autojen kuljettajistakin liki puolet kertoo esimerkiksi kulutuksen kasvaneen. Muut lieveilmiöt tosin vaikuttaisivat vähenevän auton nuorentuessa.




Kun tarkastellaan moottorin koon vaikutusta E10-polttoaineen vaikutusten arvointiin, voidaan havaita tyytyväisyyden E10-bensiinin toimintaan vähenevän säännönmukaisesti moottorin koon kasvaessa kaikilla osa-alueilla. Mitä suurempi moottorin koko, sitä suurempi osuus vastaajista ilmoittaa polttoaineen kulutus nousseen, tehon laskeneen ja moottorin käynnin huonontuneen. Tulos on äärimämisen mielenkiintoinen, ja mielestäni moottorin koon suhdetta E10-bensiinin vaikutuksiin kannattaisi tutkia enemmänkin.




Lopputulemana valtaosa vastaajista kertoi polttoaineen kulutuksen nousseen E10-bensiiniin siirtymisen jälkeen, että sellaista puunhalauspolttoainetta. Noin kolmasosa vastaajista kertoi tehon laskusta ja käyntiongelmista. Jo yksin polttoaineen kulutuksen lisääntyminen E10-bensiinillä on seikka, jonka takia kannattaa miettiä tarkkaan 98E-bensiiniin siirtymistä, vaikka autolle E10 kelpaisikin. Hinnan prosentuaalinen ero ei ole kovin suuri ja se kompensoituu pienelläkin kulutussäästöllä. Lisäksi 98E-bensiinin käyttö poistaa E10-bensiinin mahdolliset sopivuusriskit – juuri kukaanhan ei vaikuta tietävän, mihin autoihin E10 todella sopii. Sopivuuslistoja muutellaan harva se päivä.

Jokainen saa puolestani tankata ihan juuri sitä polttoainetta, jonka parhaaksi katsoo. Toivoisin kuitenkin, että mietitte pumpulla, mitä valitsette ja miksi.


Loppuun vielä valikoituja lainauksia vastaajilta:

Lyijyllinen 99/92 takas tankkiin.”

”Poliitikoille terveisiä, että onko täällä Suomessa pakko siirtyä polttoaineeseen, joka ei moneenkaan autoon sovi ja kun meillä vielä on Euroopan vanhin autokanta. […] Sekään ei sovi järkeen, että kulutusta nostamalla muka säästetään luontoa.”

”E10 siirtyminen on suunniteltu huonosti ja siinä vaiheessa kun 98E5 muuttuu myös E10 me vanhempien autojen omistajat olemme todella pulassa.

”Ajamme Euroopan vanhimmilla autoilla euroopan haastavimmissa olosuhteissa ja meillä on maanosan pisimmät välimatkat ja alhaisimmat nopeusrajoitukset.”

”Polttoaineen hinnan nousu 95E5:stä E10 siirtymisestä huolimatta on ollut pettymys, tosin odotettavissa ollut sellainen. Eekymppiä joutuu tankkaamaan enemmän ja kokoajan yhä kalliimmalla kuin 95E5, joten ainakaan taloudellisesti ajatellen uuteen polttoaineeseen siirtyminen ei ollut onnistunut siirto. Päästötkään ei taida käytännön tasolla vähentyä juurikaan joten mielestäni mönkään meni...”

”Hyvä, ku en ollutkaan luulojeni kanssa yksin. =)”

”Ensin sytytti service engine valon. Vikakoodi sanoi auton käyvän liian laihalla.”

”Kylmänä pakokaasu haisee vähän kuin vanhalle viinalle”

”Moottoritien kiihdytyskaista meinaa loppua kesken, vaikka kolmosella yrittää kaasupohjassa kiihdyttää.”

”[E10] Irroitti paskaa tankista ja tukki ruiskusuuttimet.”

”Ostin elokuussa köytetyn Daewoon kun tarkoitus oli saada jokin edullinen menopeli pieneen ajoon ja E10 yhteensopiva. Jouluna Daewoo / Chevrolet ilmoitti ettei aikaisemmista tiedoista poiketen kyseinen malli olekaan E10 yhteensopiva vaikka olin juuri sillä perusteella auton ostanut. Nyt minulla on E10 sopimaton vähän ajettu ja ei kovin vanha auto josta ei voi rutkuttaa myyjälle koska myyjä ei ollut merkin edustaja, eikä maahantuoja ota mitään vastuuta. Auto on niin vähällä käytöllä etten ole vielä ehtinyt tankata 98:a, tankissa on vielä ennen joulua ostettua 95:sta. E10:stä ei siten ole kokemusta ja maahantuojan mukaan ei pidä ollakaan. Maahantuojan ja merkin edustuksen asiakaspalvelu ei ole ollut kovin asiakaslähtöistä. Minäkin huomasin autolleni muuttuneet E10 tiedot vasta tammikuussa sattumalta. Olisi kohtuullista odottaa että maahantuoja lähettäisi kyseisten mallien omistajille tiedotteen viimehetken mutoksesta. Kaikenmoisiin huoltokampanjoihin ja tutustumisviikonloppuihin kyllä tulee kutsuja joten tuskin olisi kovinkaan suuri rahallinen panostus laatia yksi asiallinen kirje ja pitää asiakaspalvelunsa jotenkin asiakaslähtöisenä. Tuntuu siltä että simmuun on kustu.”

”Ne jotka väittävät että E10-bensiini on vaikuttanut moottorin käyntiä tai auton kiihdytystä niin ne ovat idiootteja!”

”Typerä kysely. Ketään kiinnosta.”



KIITOS KAIKILLE VASTANNEILLE!!

LINTU-hanke ja automaattinen matkanopeusvalvonta

Perhana, nyt kun kyselyiden makuun pääsin, niin pistetään heti uutta putkeen!

Lintu-tutkimusohjelmaan kuuluneen matka-aikaan perustuvan automaattisen nopeusvalvonnan kokeilun yhteydessä järjestettiin kysely, jossa poliisi haastatteli autolijoita. Koska kyselyn tulos vaikuttaa mielestäni oudolta ja epäilen sen, että haastattelun suorittajana oli nimenomaan poliisi vaikuttaneen vastaajiin, teen erillisen tutkimuksen poliisin käyttämän haastattelulomakkeen kysymyksistä 1 ja 10-12.

Tutkimusraporttiin voi tutustua täällä, haastattelun tulokset sivuilla 29-33 ja haastattelulomake, josta kysymykset on poimittu, löytyy sivulta 52.

Kiitos jälleen vastanneille!


tiistai 1. helmikuuta 2011

Helsinki ja järjen käytön rajoitukset

Jokin aika sitten uutisoitiin Helsingissä pohdittavaa nastarenkaiden käytön rajoitusta. Meinkinki tuntuu jälleen kerran olevan "Ruotsissa tehdään näin, niin kyllä meilläkin!"

Toimistopäällikkö Pekka Isoniemen mukaan suurin osa asukkaita vaivaavasta katupölystä on peräisin ajoradoilta. (Idioottimainen toteamus, mistäs muualtakaan se KATUpöly olisi?) Kadun pintaa kuluttavat erityisesti nastarenkaat, kertoo Isoniemi. Nykyiset nastarenkaat ovat jo melko tieystävällisiä, joten rajoitukset perusteenaan pölyn estäminen eivät kovin vakuuttavilta tuntuisi. Eikö kenellekään todellakaan ole juolahtanut mieleen, että myös hiekoitushiekka kuluttaa katuja sekä pölisee? Itseasiassa, omakohtaiseen kokemukseen vedoten väittäisin, että suurin osa katupölystä on peräisin nimenomaan hiekotushiekasta.

Entäs liikenneturvallisuus noin yleisellä tasolla? Okei, jos nastarenkaat eivät ole karhentamassa jäisiä teitä, niin ne kiillottuvat ja muodostuvat entistä liukkaimmiksi. Kitkarenkaiden pito sileällä jäällä on erittäin huono. Jos nastarenkaiden karhentava vaikutus poistuu, olisi katuja hiekotettava entistä enemmän, joka taas johtaisi katupölyn lisääntymiseen, kun hiekotushiekka murenee renkaiden alla.

Mikä on rengasvalmistajien kanta eri rengastyyppien optimaalisiin käyttöolosuhteisiin? Nokian Renkaiden nettisivuilta löytyy opas renkaiden valintaan. Muutamia lainauksia:

"Nastarenkaat sopivat erityisesti etelän rannikkoseuduille, jossa tiet ovat talvella usein jäisiä."
"Nastarenkaiden pitokyky on [...] huomattavasti parempi. Tuoreen, talviliikeenteeseen totuttelevan autoilijan on järkevää valita nastarenkaat."
"Jos ajat kitkarenkailla vesijäällä tai kovaksi pakkautuneella lumella, esimerkiksi kiillottuneella risteysalueilla, sinun on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Näillä alustoilla kitkarengas pitää selvästi huonommin kuin nastarengas."
"Nastarenkaat tasaavat ylivoimaisesti parhaiten kelivaihteluita. Nastarenkaat toimivat yllätyksettömästi."

Eli kaikki tiivistettynä:
Tavoitteena on vähentää katupölyn määrää, joten suositellaan ihmisiä käyttämään huonommin paikallisiin olosuhteisiin sopivia renkaita. Näiden huonommin olosuhteisiin sopivien renkaiden lisääntynyt käyttö huonontaa olosuhteita entisestään heikentäen liikenneturvallisuutta. Tämän takia on lisättävä katujen hiekotusta, joka puolestaan lisää katupölyn määrää.

Näin käy, kun toimistopäälliköt puuhastelevat liikennesuunnittelun parissa. Yritetään keksiä joku quick fix, joka kuulostaa teoriassa hienolta, mutta käytännön vaikutus tulisi pahimmillaan olemaan päinvastainen, lisättynä mahdollisesti negatiivisilla sivuvaikutuksilla. Ilmeisesti Helsingissä on otettu jo käyttöön järjen käytön rajoitukset.