Tänään uutisoitiin ahkerasti Kehä III:lla aloitetusta automaattivalvonnasta. Esimerkiksi Uusi Suomi oli keksinyt raflaavan otsikon "Poliisin uusi sakkokone räjäytti potin"
Sakkokone Kehä III:n kameravalvonta nimenomaan onkin. Taas jeesustellaan liikenneturvallisuudella, mutta pohditaanpa hieman tarkemmin: "Kehä III:lla tapahtuu keskimäärin 250 onnettomuutta vuosittain, joista 33 johtaa henkilövahinkoon." Minä en mistään mitään tiedä, mutta ei liikennemääriin nähden kovin pahalta vaikuta. Väittäisin, että risteyksien muuttaminen eritasoliittymiksi on se, joka liikenneturvallisuuteen Kehällä on viime aikoina positiivisesti vaikuttanut.
"Ylinopeuksien määrä Kehä III:lla oli huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudun pääteillä olevien muiden valvontapisteiden keskiarvo eli 2 prosenttia, poliisi vertaa."
Jos ylinopeutta ajetaan enemmän, on ilmeisesti suuremman osan mielestä nopeusrajoitus kyseiselle tielle riittämätön. Mitä se muuten onkin. Vielä, kun viimeisetkin risteykset saadaan pois, voisi rajoitus olla päästä päähän 120km/h.
"Poliisi toivoo nopeusrajoitusten noudattamisessa myönteistä kehittymistä."
Minä puolestani toivon nopeusrajoitusten myönteistä kehittymistä. Autot ja tiet kehittyvät jatkuvasti paremmiksi ja turvallisemmiksi, mutta nopeusrajoituksien kehitys vaikuttaisi olevan enemmäkin päinvastainen. Pitääkö tämä tulkita siten, että keskiverto suomalainen autoilija on muuttunut ominaisuuksiltaan vastaavasti heikommaksi?
Kiitos poliisin ja liikenneturvan propagandan, yleinen mielipide tuntuu olevan se, että ylinopeus on se kaikkein vaarallisin asia, jota liikenteessä voi tehdä, ehkä moottoripyörällä keulimisen jälkeen.
Liikenneturvallisuutta parantaa näkyvä liikenteenvalvonta. Eivät kameratolpat, eikä edes keskinopeusvalvonta. Jos poliisi valvoo jatkuvasti ja näkyvästi liikennettä, tai vaikka vain osallistuu liikenteeseen tunnuksellisilla ajoneuvoilla, paranee liikennekäyttäytyminen ja ajonopeudet putoavat välittömästi. Samoin lihaa ja luuta olevat poliisit voisivat blokata liikenteestä sellaisia kuljettajia, joihin kaveravalvonta ei auta, kuten päihtyneenä ajavat. Automaattista liikennevalvontaa pitäisi suorittaa paikoissa, joissa ajonopeuksilla on oikeasti merkitystä, vaikkapa koulujen ja päiväkotien lähistöllä. Kehäteillä valvonnan tulisi olla poliisin suorittamaa.
Kyllä se vaan niin on, että raha tässäkin puhuu. Kameravalvonnan kustannustehokkuus johtaa lopulta siihen, että kaikki liikennevalvonta suoritetaan kameroin. Pienellä vaivalla ja kustannuksella saadaan kätevästi sakotettua runsaasti ylinopeutta ajavia. Liikenneturvallisuus on aivan toissijainen asia.
