Suomi vuonna 1984

Liikenneministeriö suosittelee tekemänsä selvityksen perusteella kilometripohjaisen ruuhkamaksun käyttöönottoa. Tarvetta kuuluu olevan pk-seudulla ja kehyskunnissa kuluvan vuosikymmenen puolenvälin jälkeen, ja koko maassa 2020 alkaen. Maksettavaksi tulisi 8c/km ruuhka-aikaan, 4c/km muuten päiväsaikaan. Paljon ajavat huoli pois, sillä yöllä suhailu olisi ilmaista ja maksukatto olisi 6 euroa päivässä. Valvontaa suoritettaisiin reaaliaikaisella GPS-järjestelmällä. LVM:n mukaan tarkoitus ei ole rahastaa liikenteellä vaan ohjata autoilijoita julkisen liikenteen pariin. Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi on ilmoittanut puolueensa esittävän ruuhkamaksuja seuraavaan hallitusohjelmaan.

Uutinen on absurdiudessaan niin kaukana todellisuudesta, etten oikein tiedä, mistä suunnasta sitä lähtisi tarkastelemaan.

6 euron maksukatto täytyy 37,5 kilometrin yhdensuuntaisesta, ruuhka-aikaan ajetusta työmatkasta, joka on erittäin mahdollinen pk-seudulla ja kehyskunnissa. Jos työpäiviä on 230 vuodessa, pelkästä työmatkailusta tulee mukavat 1380 euroa maksettavaa. Maksaisitko?

LVM:n mukaan tarkoitus ei siis ole rahastaa vaan ohjata ihmisiä julkisten käyttöön. Eikö julkisten tukemiseen ole muita keinoja kuin yksityisautoilun rankaisu? Ihan oikeasti? Onko julkiset edes todellinen vaihtoehto? Tuttavapiirissä löytyy useampi tapaus, jossa työmatka julkisilla yli tuplaantuu kestoltaan. Onko esim 10km työmatkan ok kestää tunnin tai enemmänkin? Yrittäisivät saada julkiset toimiviksi, niin ehkä niiden käyttö olisi houkuttelevampaa. Sen sijaan VR peruu puolet Helsingin lähiliikenteen junavuoroista jos talvella sattuu olemaan lunta tai pakkasta.

Selvityksen mukaan Helsingissä käyttöönotettavat ruuhkamaksut lisäisivät julkisen liikenteen kysyntää 4 prosenttiyksikön verran. Neljä prosenttiyksikköä kuullostaa melko tehottomalta tukitoimelta, varsinkin kun katsoo kolikon kääntöpuolta, eli varokarhun kirstuun kilahtavaa rahasummaa.

Jos ruuhkamaksuilla ei ole tarkoitus rahastaa, miksi sitten ehdotetaan niin toimittavaksi? Jos yksityisautoilijoille välttämättä pitää antaa keppiä julkisten tukemiseksi, niin eikö edes voisi antaa jo olemassaolevaa keppiä? Miksi ihmeessä pitää ottaa käyttöön uusi järjestelmä rankaisua varten? Autoilijathan koko lystin joka tapauksessa maksaisivat.

Miten niin ei rahastusta, kysyn vaan!

Miksi ihmeessä pitäisi asettaa koko maan kattavat kilometripohjaiset ruuhkamaksut? Ovatko ruuhkat esimerkiksi Pelkosenniemen ja Savukosken välillä todella niin paha ongelma? Asun Turussa, joka on käsittääkseni yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Täällä eivät ruuhkat ole millään muotoa ongelma. Helsingissä olen joskus törmännyt pieneen ruuhkanpoikaseen, mutta niitäkin voisi poistaa/vähentää huomattavasti liikennejärjestelyitä järkeistämällä. Eikö muuten kukaan ole ajatellut sitä, että kilometripohjaisessa maksussa edullisin reitti on lyhin. Ajaisitko kehätietä vai suoraan keskustan läpi?

Entäs reaaliaikainen GPS-seuranta? Jos sivuutetaan tekniikan luotettavuus (tai lähinnä sen puute) ja tarkastellaan ainoastaan seurantaa ihan käsitteen tasolla. Valtio siis valvoisi jatkuvasti, missä kansalaisten ajoneuvot (ja oletettavasti myös kansalaiset) kulloinkin liikkuvat. Vaikka nyt onkin tietääkseni vuosi 2011, kuulostaa tuo hieman samalta kuin meiniki Vuonna 1984. Seuraava askel lienee, että poliisi ottaa järjestelmän käyttöön ja jokaista nopeusrajoituksen ylitystä seuraa maksukehoitus kotiin kannettuna.

Miksi rajoittaa seurantaa vain autoihin? Eihän lainkuuliaisilla kansalaisilla ole mitään sitä vastaan, että heihin asennetaan seurantalaite. Sillähän saataisiin kätevästi lopetettua rikollisuus, tai ainakin helpotettua rikosten selvittämistä huomattavasti.

Koko homma on saanut alkunsa LVM:n älyttömästä älyliikennetavoitteesta, joka syntyi, kun joku tosielämästä vieraantunut virkamiesporukka on tosiaan selkään taputellen todennut, että olisi kiva, jos Suomi olisi älyliikenteen edelläkävijämaa. Nyt alkaa paljastumaan koko kuvion karu todellisuus, eli suomalainen autoilija pääsee maksamaan joidenkin uskomattomien rahastusautomaattien beta-testaukset ja siinä sivussa pääsee Isoveljen jatkuvan valvonnan kohteeksi.

Syväniemen Villen ratkaisu alkaa tuntumaan päivä päivältä paremmalta.