Äly hoi cityvihreät!

(Julkaistu koeajot.comissa 1.10.2010)

Kun liikenneministeri Vehviläinen paljasti alkuviikon nopeusrajoitusuutisen uutisankaksi, avasi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius sanaisen arkkunsa ja päästeli kyllä sellaisia sanayhdistelmiä ilmoille, ettei tässä ei voi kun hämmästellä, missä todellisuudessa nämä urbaanit vihreät oikein elävät. Eivät ainakaan samassa kuin minä.

Ministeri Vehviläinen kertoo tavoitteeksi nykyisten nopeusrajoitusten tason säilyttämisen, joka on ihan hyvä ja järkevä tavoite. Parempi tavoite olisi tason nostaminen, jotta liikenne sujuisi nopeammin ja joustavammin. Nykyautot on suunniteltu erittäin aerodynaamisiksi, ja niiden vaihteistojen välitykset on suunniteltu korkeita nopeuksia silmälläpitäen ja niiden kulutus pysyy maltillisena myös nopeuden noustessa nopeusrajoitusten puitteissa ja hieman ylikin.

Stranius on kuitenkin eri mieltä. Hänen mielestään nopeuksien laskeminen olisi loistavaa liikennepolitiikkaa. Siten voitaisiin vähentää päästöjä, parantaa liikenneturvallisuutta ja tehdä joukkoliikenteestä houkuttelevampaa. Tarkastellaanpa tätä lähemmin.

Alenevatko päästöt? VTT:n mukaan Suomen liikenteen päästöt laskisivat 2% jos kattonopeus olisi 80km/h. SUOMEN LIIKENTEEN PÄÄSTÖT alenesivat 2%! Herätys Stranius! Onko tämä se kaikkein isoin paha? Suomen liikenteen päästöillä ei ole mitään merkitystä maailman mittakaavassa. Etsipä Stranius nyt oikeasti joku järkevä kohde, johon energiasi käyttää.

Lisääntyykö turvallisuus? Uskallan epäillä. Jos esimerkiksi moottoritiellä ajettaisiin 80km/h, olisi vauhti sen verran hidasta, että liikenteeseen ei tarvitsisi keskittyä lainkaan. Voisiko olla jopa turvallisuutta huonontava vaikutus? Lisäksi turvallisuus on tällä hetkellä Suomen teillä vallan hyvällä tasolla. Autot ovat entistä turvallisempia ja tiet ovat entistä parempia. Ainoa ongelma on inhimillinen tekijä ratin ja penkin välissä.

Tuleeko joukkoliikenteestä houkuttelevampaa? Kyllä varmasti, tämän myönnän. Mutta tässähän on juuri vihreiden ajattelun takaperoisuuden kiteytymä. Jos vittumaisesta pitää tehdä suhteessa siedettävämpää lisäämällä vittumaisuutta vaihtoehtoihin, mennään metsään niin että soi. Jos joukkoliikenteestä tahtoo houkuttelevampaa, ei sitä tule tehdä vaihtoehtojen kustannuksella. Lisäksi nämä Kehä III:n sisäpuolen vihreät eivät ole sisäistäneet sitä, että joukkoliikenne ei ihan oikeasti toimi missään muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Ei edes isoissa kaupungeissa, saati sitten maaseudulla.

Kattonopeuksien laskeminen näkyy myös pidentyneinä matka-aikoina. Jos ajetaan 20000 km keskinopeudella 90 km/h, kuluu matkaan reilut 9 vuorokautta. Jos keskinopeutta lasketaan seitsemäänkymppiin, kuluu aikaa lähes 12 vuorokautta, eli lähes 3 vuorokautta enemmän! Sitä voi sitten miettiä, että olisiko ollut jotain muuta tekemistä kuin autossa istuminen. Matka-aikojen pidentymisen vaikutus kansantaloudelle tulisi myös ottaa huomioon asian järkevyyttä pohdittaessa. Rekkaliikennettähän kattonopeuden pudottaminen ei haittasi, jos oletetaan, että 80-rajoituksella nyt olevia tieosuuksia ei aleta hidastamaan. Mutta olisiko syytä tutkia myös matka-ajan ja kulutuksen suhdetta kevyen kaluston näkökulmasta?

Nyt kun Vehviläinen on kerrankin sanonut jotain fiksua, eli ilmoittanut, ettei rajoituksia lasketa, esittää Stranius vielä käsittämättömämpää vaihtoehtoa. Hänen mielestään olisi kiva, jos kaupungeissa laskettaisiin nopeusrajoituksia. Kaupunkien päästöt syntyvät suurilta osin paikallaan seisovista, tyhjää käyvistä autoista. Sen takia kaupunkien liikenne pitäisi tehdä niin nopeaksi ja sujuvaksi kuin mahdollista. Päästöjen vähentämiseksi olisi ehkä hyvä pohtia vihreän aallon ottamista käyttöön uudelleen. Nythän on toimittu päinvastoin ja laskettu kaupunkinopeuksia lähinnä järjettömällä punaisella aallolla.

En kykene ymmärtämään cityvihreiden ajatusmaailmaa lainkaan monelta osin ja tämä on yksi niistä. Mikä saa aikaan niin suuren vihan yksityisautoilua vastaan? Miksi autoilua pitää yrittää kaikin tavoin hankaloittaa? Kyllähän se tietenkin vituttaa seistä räntäsateessa juna-asemalla kun VR on peruuttanut ¾ vuoroista, ja katsoa kun naapuri hyppää Webastolla lämmitettyyn autoonsa ja kurvaa tiehensä.

Nuoria taas lätkitään

(Julkaistu koeajot.comissa 16.12.2009)

Pari viikkoa sitten sivusin jo lyhyesti nuorille kuljettajille ehdotettua 80-lätkää. Silloin oli jo arvattavissa, että kyllähän sitä kohta aletaan puuhastelemaan käyttöön. Tänään uutisoitiin suuresti liikenneministeri Anu Vehviläisen perustamasta työryhmästä, jolla pyritään arvioimaan keinoja nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Yle otsikoi uutisensa ”Nuoret kuskit halutaan kuriin vaikka pakolla”, joka kuvaa mainiosti asian uutisointia ja sitä ajavien tahojen mielipiteitä. Keinoiksi mainitaan 80-lätkän käyttöönotto, yöajokielto, avattujen alkoholijuomien kielto autossa, nopeusrajoittimet sekä alkolukot. Kokonaisuudessaan lista on niin uskomaton, ettei voi kuin nauraa. Vaikuttaa siltä, etteivät näistä asioista päättävät ihmiset vietä paljoakaan aikaansa ratin takana.

Lisärajoituksia puuhastellaan, koska uutisoinnin mukaan nuorten kuolonkolarit ovat lisääntyneet. Tosiasiassa ne ovat pysyneet ainakin vuosikymmenen samalla tasolla, mutta muiden kuljettajien ajamat kohtalokkaat onnettomuudet ovat vähentyneet. Näin nuorten suhteellinen osuus on kasvanut, vaikka absoluuttinen määrä on pysynyt samalla tasolla.

Joillakin ihmisillä tuntuu olevan vakaa uskomus sääntöjen, kieltojen ja rajoitusten ihmeitätekevään voimaan. Fakta: lööppien onnettomuudet, joista tämä koko soppa on liikkeelle lähtenyt, on lähes järjestäen ajettu nopeudella, joka on eri sataluvulla rajoitukseen nähden. Jos kuljettaja ei piittaa pätkääkään tienvarsitikkarin rajoituksesta, vain hyvin naiivi henkilö voi olettaa hänen piittaavan takalasin lisärajoitusläpyskästä.

Tunnustaudun tässä entiseksi kaahariksi ja todistan oman väitteeni oikeaksi. Ainakin 5 vuoden ajan ajokortin saamisen jälkeen käytetyt nopeudet eivät välttämättä olleet millään tavalla verrannollisia nopeusrajoitukseen. Jos teki mieli ajaa kovaa - ja yleensä teki, niin sitten ajetiin kovaa. Rajoituksilla tai mahdollisilla rangaistuksilla ei ollut mitään vaikutusta asiaan. Jälkeenpäin ajateltuna koko touhussa ei ollut mitään järkeä, mutta eipä sitä silloin ajatellut. Iän myötä ajotapa on tosin rauhoittunut, ja viimeistään moottoriurheiluharrastus siirsi kaasun aukomiset sallituille areenoille.

Toinen huomionarvoinen seikka, joka puhuu omaa kieltään 80-lätkää vastaan, on liikenteen sujuvuus. Jos joku ajaa 100km/h rajoitusalueella kahdeksaakymppiä, on hän väistämättä tientukkona. Muistaako joku vielä, kuinka pakonomainen tarve lätkättömillä kuljettajilla oli päästä juniorista ohi, oli tilanne mikä hyvänsä? Lisäksi jo rekkojen ohituksissa tulee tarpeettomia vaaratilanteita ja harmaita hiuksia niin ohittajien kuin ohitettavien ohimoille. Entäpä sitten jos vielä nuoret kuljettajat laitetaan ajamaan muuta liikennettä hitaammin?

Tietenkin voi väittää, että pääseehän niistä turvallisestikin ohi. No pääseekö? Rekkojenkin perään jää aina joku Micra tai Corsa hinaamaan, eikä ohi mennä millään, vaan muodostetaan mielummin jonoa. Jonojen ohittaminen, sehän se vasta kivaa ja turvallista onkin. Paikkojakin siihen on maantiet tulvillaan.

Tähän taas voidaan väittää, että ei voi olla niin kiire. No ehkä sinulla, arvoisa vastaväittäjä, ei olekaan niin kiire Hilma-serkun luo kahvittelemaan, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa ajetaan paljon, vaikkapa 200 km päivässä 250 päivää vuodessa. Jos keskinopeus on vaikkapa 85 km/h kuluu tien päällä pyöreästi 590 tuntia. Jos keskinopeus lasketaan vaikkapa seitsemään kymppiin, kuluu aikaa noin 715 tuntia. Erotus on huima 125 tuntia, eli samaan matkaan kuluu yli 5 vuorokautta enemmän aikaa!

Lisäksi olen kuullut väitteen, ettei nuori kuljettaja ehkä hallitse autoaan yli 80 km/h nopeudessa. Siis mitä? Miten tällainen kuljettaja voidaan ylipäänsä päästää inssistä läpi? Ja mistähän tuo nopeusrajakin on taiottu. Jos kuljettaja ei hallitse autoaan yli 80 km/h nopeudessa, ei hänelle tule antaa ajokorttia lainkaan.

Yöajokielto on myös erikoinen ehdotus. Kuka sitä valvoo ja miten? Aletaanko öisin pysäyttelemään satunnaisia autoja kuljettajan iän tarkastamiseksi? Jos tähän lähdetään, lupaan nostaa äläkän joka kerta kun matka keskeytyy ikätsekkauksen vuoksi!

Entäpä avoimet alkoholipullot? Ajatuksissa on tietenkin se, etteivät känniset matkustajat pääsisi yllyttämään heikkoluontoista kuljettajaa. Olen kuitenkin käynyt nuorena ja pennittömänä baarissa. Silloin oli tapana, että huitaistiin viinat huiviin juuri ennen ravintolaan menoa, että pääsi vaivatta sisälle eikä kuitenkaan tarvinnut ostaa kalliita virvokkeita tiskiltä. Miksei sama toimisi autossa? Voihan nestetasapainosta pitää huolen auton ulkopuolellakin.

Seuraava askel tästä on alkoholijuomien kieltäminen avaamattomissa pulloissa auton ohjaamosta. Tästä kavin taannoin keskustelua amerikkalaisen tuttavansa kanssa. Jenkki oli vakaasti sitä mieltä, että kyseisellä käytännöllä voidaan estää tehokkaasti rattijuopumuksia. En ole kuitenkaan koskaan kuullut, että auton ohjaamossa ollut pullo olisi itsekseen auennut ja tyhjentynyt kuljettajan nieluun. Ihan yhtä hyvin sen pullon saa halutessaan takakontistakin.

Olen myös ehdottomasti nopeusrajoittimien ja alkolukkojen käyttöä vastaan. Jos ne hyväksytään nuorille, todetaan pian, että nehän toimivat pirun hyvin ja kohta sellainen on joka autossa – samaan tyyliin kun poliisi otti käyttöön nollatoleranssiliikennekamerat ja pian totesi ne tosi hyviksi, erityisesti törkeiden ylinopeuksien hillitsemisessä.

Kansanedustaja Pertti Hemmilä oli keskustelemassa 80-lätkästä hiljan Aamu-Tv:ssä. Hän totesi, että lähes kaikki nuoret noudattavat sääntöjä, mutta muutama sata kaaharia riittää luomaan ongelman, johon on syytä puuttua. Legendaarisen Raptorin sanoin ”Yksi mokaa ja kaikkia rangaistaan, sitä kai fasismiksi kutsutaan.” Kannattaakohan ihan oikeasti huonontaa liikenteen sujuvuutta ja lisätä yleistä vitutusta pienen osan kikkailun takia?

En puolusta kaahareiden oikeutta kaahata, eikä halua vähätellä ongelmaa – vaikka totuus taitaakin olla, että tästä on tehty hieman todellista suurempi asia. Ehdotetut keinot sen sijaan aiheuttavat närkästystä. Heitänkin ilmoille ajatuksen tehorajoista moottoripyörien tyyliin. Alkuun henkilöauton maksimitehoksi vaikkapa 120 hv, sillä pysyy kivasti liikenteen vauhdissa ja viitsii jo ajaa maantielläkin. Parin vuoden ajokokemuksen kartuttamisen jälkeen voisi sitten hypätä sen himoitsemansa Evo Lancerin puikkoihin.