Helsinki ja järjen käytön rajoitukset

Jokin aika sitten uutisoitiin Helsingissä pohdittavaa nastarenkaiden käytön rajoitusta. Meinkinki tuntuu jälleen kerran olevan "Ruotsissa tehdään näin, niin kyllä meilläkin!"

Toimistopäällikkö Pekka Isoniemen mukaan suurin osa asukkaita vaivaavasta katupölystä on peräisin ajoradoilta. (Idioottimainen toteamus, mistäs muualtakaan se KATUpöly olisi?) Kadun pintaa kuluttavat erityisesti nastarenkaat, kertoo Isoniemi. Nykyiset nastarenkaat ovat jo melko tieystävällisiä, joten rajoitukset perusteenaan pölyn estäminen eivät kovin vakuuttavilta tuntuisi. Eikö kenellekään todellakaan ole juolahtanut mieleen, että myös hiekoitushiekka kuluttaa katuja sekä pölisee? Itseasiassa, omakohtaiseen kokemukseen vedoten väittäisin, että suurin osa katupölystä on peräisin nimenomaan hiekotushiekasta.

Entäs liikenneturvallisuus noin yleisellä tasolla? Okei, jos nastarenkaat eivät ole karhentamassa jäisiä teitä, niin ne kiillottuvat ja muodostuvat entistä liukkaimmiksi. Kitkarenkaiden pito sileällä jäällä on erittäin huono. Jos nastarenkaiden karhentava vaikutus poistuu, olisi katuja hiekotettava entistä enemmän, joka taas johtaisi katupölyn lisääntymiseen, kun hiekotushiekka murenee renkaiden alla.

Mikä on rengasvalmistajien kanta eri rengastyyppien optimaalisiin käyttöolosuhteisiin? Nokian Renkaiden nettisivuilta löytyy opas renkaiden valintaan. Muutamia lainauksia:

"Nastarenkaat sopivat erityisesti etelän rannikkoseuduille, jossa tiet ovat talvella usein jäisiä."
"Nastarenkaiden pitokyky on [...] huomattavasti parempi. Tuoreen, talviliikeenteeseen totuttelevan autoilijan on järkevää valita nastarenkaat."
"Jos ajat kitkarenkailla vesijäällä tai kovaksi pakkautuneella lumella, esimerkiksi kiillottuneella risteysalueilla, sinun on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Näillä alustoilla kitkarengas pitää selvästi huonommin kuin nastarengas."
"Nastarenkaat tasaavat ylivoimaisesti parhaiten kelivaihteluita. Nastarenkaat toimivat yllätyksettömästi."

Eli kaikki tiivistettynä:
Tavoitteena on vähentää katupölyn määrää, joten suositellaan ihmisiä käyttämään huonommin paikallisiin olosuhteisiin sopivia renkaita. Näiden huonommin olosuhteisiin sopivien renkaiden lisääntynyt käyttö huonontaa olosuhteita entisestään heikentäen liikenneturvallisuutta. Tämän takia on lisättävä katujen hiekotusta, joka puolestaan lisää katupölyn määrää.

Näin käy, kun toimistopäälliköt puuhastelevat liikennesuunnittelun parissa. Yritetään keksiä joku quick fix, joka kuulostaa teoriassa hienolta, mutta käytännön vaikutus tulisi pahimmillaan olemaan päinvastainen, lisättynä mahdollisesti negatiivisilla sivuvaikutuksilla. Ilmeisesti Helsingissä on otettu jo käyttöön järjen käytön rajoitukset.

Nuoria taas lätkitään

(Julkaistu koeajot.comissa 16.12.2009)

Pari viikkoa sitten sivusin jo lyhyesti nuorille kuljettajille ehdotettua 80-lätkää. Silloin oli jo arvattavissa, että kyllähän sitä kohta aletaan puuhastelemaan käyttöön. Tänään uutisoitiin suuresti liikenneministeri Anu Vehviläisen perustamasta työryhmästä, jolla pyritään arvioimaan keinoja nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Yle otsikoi uutisensa ”Nuoret kuskit halutaan kuriin vaikka pakolla”, joka kuvaa mainiosti asian uutisointia ja sitä ajavien tahojen mielipiteitä. Keinoiksi mainitaan 80-lätkän käyttöönotto, yöajokielto, avattujen alkoholijuomien kielto autossa, nopeusrajoittimet sekä alkolukot. Kokonaisuudessaan lista on niin uskomaton, ettei voi kuin nauraa. Vaikuttaa siltä, etteivät näistä asioista päättävät ihmiset vietä paljoakaan aikaansa ratin takana.

Lisärajoituksia puuhastellaan, koska uutisoinnin mukaan nuorten kuolonkolarit ovat lisääntyneet. Tosiasiassa ne ovat pysyneet ainakin vuosikymmenen samalla tasolla, mutta muiden kuljettajien ajamat kohtalokkaat onnettomuudet ovat vähentyneet. Näin nuorten suhteellinen osuus on kasvanut, vaikka absoluuttinen määrä on pysynyt samalla tasolla.

Joillakin ihmisillä tuntuu olevan vakaa uskomus sääntöjen, kieltojen ja rajoitusten ihmeitätekevään voimaan. Fakta: lööppien onnettomuudet, joista tämä koko soppa on liikkeelle lähtenyt, on lähes järjestäen ajettu nopeudella, joka on eri sataluvulla rajoitukseen nähden. Jos kuljettaja ei piittaa pätkääkään tienvarsitikkarin rajoituksesta, vain hyvin naiivi henkilö voi olettaa hänen piittaavan takalasin lisärajoitusläpyskästä.

Tunnustaudun tässä entiseksi kaahariksi ja todistan oman väitteeni oikeaksi. Ainakin 5 vuoden ajan ajokortin saamisen jälkeen käytetyt nopeudet eivät välttämättä olleet millään tavalla verrannollisia nopeusrajoitukseen. Jos teki mieli ajaa kovaa - ja yleensä teki, niin sitten ajetiin kovaa. Rajoituksilla tai mahdollisilla rangaistuksilla ei ollut mitään vaikutusta asiaan. Jälkeenpäin ajateltuna koko touhussa ei ollut mitään järkeä, mutta eipä sitä silloin ajatellut. Iän myötä ajotapa on tosin rauhoittunut, ja viimeistään moottoriurheiluharrastus siirsi kaasun aukomiset sallituille areenoille.

Toinen huomionarvoinen seikka, joka puhuu omaa kieltään 80-lätkää vastaan, on liikenteen sujuvuus. Jos joku ajaa 100km/h rajoitusalueella kahdeksaakymppiä, on hän väistämättä tientukkona. Muistaako joku vielä, kuinka pakonomainen tarve lätkättömillä kuljettajilla oli päästä juniorista ohi, oli tilanne mikä hyvänsä? Lisäksi jo rekkojen ohituksissa tulee tarpeettomia vaaratilanteita ja harmaita hiuksia niin ohittajien kuin ohitettavien ohimoille. Entäpä sitten jos vielä nuoret kuljettajat laitetaan ajamaan muuta liikennettä hitaammin?

Tietenkin voi väittää, että pääseehän niistä turvallisestikin ohi. No pääseekö? Rekkojenkin perään jää aina joku Micra tai Corsa hinaamaan, eikä ohi mennä millään, vaan muodostetaan mielummin jonoa. Jonojen ohittaminen, sehän se vasta kivaa ja turvallista onkin. Paikkojakin siihen on maantiet tulvillaan.

Tähän taas voidaan väittää, että ei voi olla niin kiire. No ehkä sinulla, arvoisa vastaväittäjä, ei olekaan niin kiire Hilma-serkun luo kahvittelemaan, mutta ajatellaanpa tilannetta, jossa ajetaan paljon, vaikkapa 200 km päivässä 250 päivää vuodessa. Jos keskinopeus on vaikkapa 85 km/h kuluu tien päällä pyöreästi 590 tuntia. Jos keskinopeus lasketaan vaikkapa seitsemään kymppiin, kuluu aikaa noin 715 tuntia. Erotus on huima 125 tuntia, eli samaan matkaan kuluu yli 5 vuorokautta enemmän aikaa!

Lisäksi olen kuullut väitteen, ettei nuori kuljettaja ehkä hallitse autoaan yli 80 km/h nopeudessa. Siis mitä? Miten tällainen kuljettaja voidaan ylipäänsä päästää inssistä läpi? Ja mistähän tuo nopeusrajakin on taiottu. Jos kuljettaja ei hallitse autoaan yli 80 km/h nopeudessa, ei hänelle tule antaa ajokorttia lainkaan.

Yöajokielto on myös erikoinen ehdotus. Kuka sitä valvoo ja miten? Aletaanko öisin pysäyttelemään satunnaisia autoja kuljettajan iän tarkastamiseksi? Jos tähän lähdetään, lupaan nostaa äläkän joka kerta kun matka keskeytyy ikätsekkauksen vuoksi!

Entäpä avoimet alkoholipullot? Ajatuksissa on tietenkin se, etteivät känniset matkustajat pääsisi yllyttämään heikkoluontoista kuljettajaa. Olen kuitenkin käynyt nuorena ja pennittömänä baarissa. Silloin oli tapana, että huitaistiin viinat huiviin juuri ennen ravintolaan menoa, että pääsi vaivatta sisälle eikä kuitenkaan tarvinnut ostaa kalliita virvokkeita tiskiltä. Miksei sama toimisi autossa? Voihan nestetasapainosta pitää huolen auton ulkopuolellakin.

Seuraava askel tästä on alkoholijuomien kieltäminen avaamattomissa pulloissa auton ohjaamosta. Tästä kavin taannoin keskustelua amerikkalaisen tuttavansa kanssa. Jenkki oli vakaasti sitä mieltä, että kyseisellä käytännöllä voidaan estää tehokkaasti rattijuopumuksia. En ole kuitenkaan koskaan kuullut, että auton ohjaamossa ollut pullo olisi itsekseen auennut ja tyhjentynyt kuljettajan nieluun. Ihan yhtä hyvin sen pullon saa halutessaan takakontistakin.

Olen myös ehdottomasti nopeusrajoittimien ja alkolukkojen käyttöä vastaan. Jos ne hyväksytään nuorille, todetaan pian, että nehän toimivat pirun hyvin ja kohta sellainen on joka autossa – samaan tyyliin kun poliisi otti käyttöön nollatoleranssiliikennekamerat ja pian totesi ne tosi hyviksi, erityisesti törkeiden ylinopeuksien hillitsemisessä.

Kansanedustaja Pertti Hemmilä oli keskustelemassa 80-lätkästä hiljan Aamu-Tv:ssä. Hän totesi, että lähes kaikki nuoret noudattavat sääntöjä, mutta muutama sata kaaharia riittää luomaan ongelman, johon on syytä puuttua. Legendaarisen Raptorin sanoin ”Yksi mokaa ja kaikkia rangaistaan, sitä kai fasismiksi kutsutaan.” Kannattaakohan ihan oikeasti huonontaa liikenteen sujuvuutta ja lisätä yleistä vitutusta pienen osan kikkailun takia?

En puolusta kaahareiden oikeutta kaahata, eikä halua vähätellä ongelmaa – vaikka totuus taitaakin olla, että tästä on tehty hieman todellista suurempi asia. Ehdotetut keinot sen sijaan aiheuttavat närkästystä. Heitänkin ilmoille ajatuksen tehorajoista moottoripyörien tyyliin. Alkuun henkilöauton maksimitehoksi vaikkapa 120 hv, sillä pysyy kivasti liikenteen vauhdissa ja viitsii jo ajaa maantielläkin. Parin vuoden ajokokemuksen kartuttamisen jälkeen voisi sitten hypätä sen himoitsemansa Evo Lancerin puikkoihin.