Ympäristönvihaajat tankkaa ysikasia

Yle uutisoi E10-bensiinin heikon kysynnän yllättäneen asiantuntijat. Samassa propagandankäryisessä uutisessa 98E:hen viitataan saastuttavampana ja kalliimpana vaihtoehtona, jonka käyttö vaarantaa Suomen ilmastotavoitteet. Niin kuinkas se sitten olikaan?

E10 on energiatehottomampaa kuin entinen 95E, joten sitä kuluu enemmän. Näin siis päästöjä syntyy enemmän. Voidaan väittää, että kasvaessaan kasvit, joita etanolin raaka-aineena käytetään, sitovat hiilidioksidia, jolloin polttoaine on hiilidioksidineutraalia. Kuitenkaan polttoaineen jalostus saati kuljetus Etelä-Amerikasta Suomeen ei suinkaan ole päästötöntä. Tästä syystä E10 ei ole lainkaan ympäristöystävällisempää, pikemminkin päinvastoin - esim. öljyähän ei tarvitse kuljettaa läheskään niin pitkiä matkoja, ja sen jalostusprosessit ovat varsin kehittyneet.

98E:n hinta pumpulla on viitisen senttiä E10:ä kalliimpaa, tällä hetkellä hinta on (ainakin Turussa) about 1,45 vs. 1,50 euroa litra. Näillä litrahinnoilla, jos kulutus nousee väitetyn 3%, on polttoainekustannus käytössä sama, tankkasi kumpaa bensaa tahansa. Asiantuntija Harri Kallberg TLL:n tietokeskuksesta väläyttää pientä uhkauksenpoikasta sanomalla ” Jos kysyntä ei reagoi tarpeeksi, niin tavoite jää saavuttamatta ja saattaa olla, että poliittisen koneiston täytyy keksiä jotakin muita keinoja.” Mitä nämä muute keinot voisivat olla - äkkiseltään tulee mieleen 98E:n myynnin lopettaminen tai verotuksen raju kiristäminen.

Vastuuta siitä, mikä bensa sopii mihinkin autoon, ei tunnu kukaan ottavan. Jos valmistaja ilmoittaa E10:n käyvän tiettyyn autoon, johon se ei sitten sovikaan, on vastuu teoriassa valmistajan. Toinen asia on todistustaakka. Käytännössä on täysin mahdotonta todistaa nimenomaan bensiinin osaa jonkun tietyn vian synnyssä. Vaikka se olisi mahdollistakin, se olisi sietämättömän hankalaa yksityishenkilölle.

Ajatusleikki:

Valmistaja on ilmoittanut, että Kallen autoon sopii E10-bensiini. Kuitenkin auton moottori hajoaa, ja Kalle, joka ei ole erityisemmin automiehiä, vie kärrynsä merkkiliikkeen huoltoon. Huollossa todetaan, että on mahdollista vian aiheutuneen E10-bensiinistä. Koska valmistaja ei halua ottaa vastuuta asiasta, kerrotaan Kallelle vian aiheutuneen jostain muusta seikasta, eikä Kallella ole perusteita kyseenalaistaa väitettä, saati mahdollisuutta hankkia siihen tarvittavia tietoja. Näin hän pääsee itse maksamaan korjauksen, joka olisi ollut autonvalmistajan vastuulla. Näinkö sen piti mennä?

Koska polttoainekustannus on sama, tankkaa kumpaa bensaa vain, mutta 98E toimii varmasti, miksi ihmeessä kukaan tankkaisi eekymppiä? Kun ei enää muita keinoja keksitä, alkaa syyllistäminen - "olet huono ihminen ja vihaat ympäristöä, jos et tankkaa, mitä käsketään".

Mitä LVM:n L-luokkien tyyppihyväksyntää koskevassa tiedotteessa oikeastaan sanotaan?

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tiedotteen liittyen Euroopan Komission esitykseen L-luokkien tyyppihyväksyntäasetuksesta. Hallitus pääosin kannattaa komission ehdotusta.

Tärkeimpänä seikkana, hallitus ei haluaisi antaa komissiolle valtaa päättää asetukseen tulevista teknisistä vaatimuksista, vaan kansallinen liikkumavara vaatimuksille pitäisi säilyttää. Tällä pyritään estämään lisävaatimuksista aiheutuvien kustannusen välittyminen ajoneuvojen hintoihin.

Tämähän kuullostaa ihan kivalta. Vai mitä?

Herää vaan kysymys liittyen aiempaan kirjoitukseeni "Todellista vaaraa kansanterveydelle" liittyen. Ollaanko tässä todella kansalaisten asialla, vai halutaanko pitää kiinni omista Suomi-specialeista, kuten vaikkapa sivuvilkuista ja vanteen levityspalakiellosta? Tämän kohdan hyväksyminen olisi askel kohti kaikkien ajoneuvojen vaatimusten yhtenäistämistä, jolloin omat hölmöt pykälät joutuisivat historiaan. Ei sillä, että haluaisin komissiolle absoluuttisen päätäntävallan antaa, mutta kuitenkin...

Ehdotus kaventaisi mm. mopoautojen turvallisuuseroa henkilöautoihin verrattuna. En ole mopoautojen asiantuntija, mutta ymmärtääkseni mopoautoilla ei juuri vakavia onnettomuuksia ajeta, joten johtopäätöksenomaisesti voisi todeta, että niiden turvallisuustaso on riittävä. Myös niiden hintataso on vähintäänkin riittävä, ja lisääntyneet turvallisuusvaatimukset nostaisivat väistämättä myös ajoneuvojen hintoja.

Kevyisiin nelipyöriin, eli suomeksi mönkijöihin, vaadittaisiin käsittämätöntä kyllä turvavöitä. Yksi suurimmista mönkijäkuskien ja -matkustajien vammautumisiin ja kuolemiin johtacista syistä on ajoneuvon kaatuminen päälle. Ilman turvavyötä on sentään jotenkin mahdollista päästä kaatuvan mönkijän alta pois, mutta turvavyöllä köytetty kuljettaja liiskaantuisi auttamatta ajopelinsä alle.

Moottoripyöriin tulisi pakolliseksi lukkiutumisenesto- tai yhdistetyt jarrujärjestelmät. Yhdistetty jarrujärjestelmä on erittäin hankala huonopitoisella pinnalla, jossa on välttämätöntä pystyä käyttämään jarruja toisistaan riippumatta. Myös ruuhkassa ajessa on hyvä kyetä käyttämään jarruja itsenäisesti. Lukkiutumaton jarrujärjestelmäkään ei ole ongelmaton, se tarkoittaa ääritilanteessa sitä, että jarruja ei ole lainkaan.

Päästörajoituksia kiristettäisiin vastaamaan henkilöautojen päästötasoja ja päästöjen pysyvyydelle asetettuja vaatimuksia. Tämä vaatimus on helppo perustella asiaa ymmärtämättömille. Käytännössä päästöjen pysyvyyden vaatimus tekisi mm. välitysmuutoksista laittomia ja tarkoittaisi vuosikatsastusta.

Hallitus katsoo asetuksen markkinavalvontaa koskevan osuuden tuovan hyötyä parantuneena kuluttajansuojana ja lisääntyneenä kilpailuna. Todellisuudessa markkinavalvontaa koskeva osuus tarkoittaa, että joka ikisellä nippelillä pitää olla erikseen hyväksyntä tieliikenteeseen, joka on käsittämätön vaatimus pienempien tarvikevalmistajien kannalta. Pienten toimijoiden resurssit eivät yksinkertaisesti riittäisi kaikkien osien hyväksyttämiseen, jolloin todellisuudessa kuluttajan valinnanvara pienenisi ja kilpailun vähentymisen seurauksena hinnat nousisivat. Ääritilanteessa osia saisi ainoastaan marmoritiskiltä, hintaan jonka marmoritiskillä kehdataan pyytää. Ja siellähän kehdataan.

Komission esitys uudeksi L-luokkien tyyppihyväksyntäasetukseksi on perusteltu ympäristönsuojelulla ja turvallisuudella. Todellisuudessa sillä ajetaan ainoastaan ajoneuvojen valmistajien ja katsastustoimijoiden asiaa. Kuluttajan vaihtoehdot pienenisivät kaikkiin osiin sisällytetyn hyväksymisvaatimuksen takia. Ympäristönäkökohtiin vedoten rajoitettaisiin pyörien muutoksia huomattavasti ja sillä saataisiin perusteltua pakollinen vuosikatsastus moottoripyörille. Myös turvallisuusnäkökohdilla perustellun katsastuksen todellinen vaikutus turvallisuuteen on minimaalinen, sillä moottoripyöräonnettomuuksien syynä tekniset viat eivät ole merkittäviä.

Joten eiköhän nyt tehdä kerrankin fiksu päätös, ja hylätä tämä esitys kokonaisuudessaan.