Kalliita kumileimasimia

Autojen vuosikatsastushintojen noususta on ollut voimakastakin keskustelua jo pidemmän aikaa, mutta vuosikatsastusten hinnat kalpenevat rekisteröintikatsastuksen rinnalla. Auton määräaikaiskatsastuksen keskihinta on katsastushinnat.fi -sivuston mukaan 49,13 euroa. Äkkiseltään samalta sivustolta tutkittuna halvin rekisteröintikatsastus ensi kertaa Suomeen rekisteröitävälle ajoneuvolle on 120 euroa ja kallein 265 euroa. Miksi näin?

Asemat budjetoivat rekisteröintikatsastukselle parin tunnin keston, vaikka todellisuudessa valtaosa rekisteröintikatsastuksista suoritetaan tyyppihyväksytyille ajoneuvoille, tyyliin ”BMW 525d, runkonumero täsmää papereihin ja tyyppikilpi löytyy” - kesto pari minuuttia plus paperityöt. Jos ajoneuvo on tuotu toisesta EU-maasta ja katsastus on voimassa tuontimaassa, ei ajoneuvolle tehdä edes kuntotarkastusta.

Tästä syystä onkin erikoista, että huomattavasti edullisemmassa määräaikaiskatsastuksessa suoritetaan sama ajoneuvon identiteetin varmistaminen kuin rekisteröintikatsastuksessakin. Suurin osa määräaikaiskatsastukseen käytetystä ajasta kuluu kuitenkin identiteetin varmistamisen sijaan ajoneuvon teknisen kunnon tarkastamiseen. Miten siis on perusteltavissa, että identiteetin varmistava toimenpide erillään vuosikatsastuksesta suoritettuna on niin paljon kalliimpi?

Rekisteröintikatsastuksen korkeaa hintaa A-Katsastuksen tekniseltä johtajalta Hannu Pellikältä tiedusteltaessa hän vetoaa jatkuvaan, lakisääteiseen koulutukseen jota rekisteröintikatsastajilta vaaditaan. Onko koulutustarve perusteltu? Ei-tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen kohdalla kenties, näitähän syynätään hyvinkin tarkkaan.

Jos ajoneuvoa on muutettu tai se ei ole tyyppihyväksytty, voi katsastukseen saada menemään aikaa budjetoitua enemmänkin, mutta onko perusteltua veloittaa kaikkia ajoneuvoja saman taksan mukaisesti? Standardihintahan ei toimi molempiin suuntiin, vaan kuluttaja pääsee maksamaan, jos katsastus venyy yli sille budjetoidun keston.

Toisesta EU-maasta tuotavan, tyyppihyväksytyn ajoneuvon kohdalla tilanne on kuitenkin eri. Jos ajoneuvo on tyyppihyväksytty, hyväksyntä on tarkastettu ensirekisteröitäessä, ajoneuvo on sen jälkeen säännöllisesti määräaikaiskatsastettu eikä sitä ole muutetty hyväksynnästä poikkeavaksi, mitä lisäarvoa saadaan tarkistamalla vaatimuksenmukaisuus uudelleen?

Tyyppihyväksyttyjen, toisesta EU-maasta tuotujen ajoneuvojen keinotekoisen byrokraattinen rekisteröintikatsastusmenettely ja sen käsittämättömän korkea hinta rajoittaa tavaroiden vapaata liikkumista, joka kuitenkin on koko EU:n perusajatus. Eivätkä kulut edes lopu katsastukseen vaan kuluttaja pääsee maksamaan erikseen rekisteröinnin. Ja rekisterikilvenkin saa lunastaa eri hintaan.

(Julkaistu alunperin MMAF jäsenkirjeessä 2/2011)

Kuka huutaa mun kanssa?

Euroopan komission esitys moottoripyörien tyyppihyväksyntäasetuksesta on karua luettavaa. Asetuksella pyritään, yllätys yllätys, parantamaan turvallisuutta ja pienentämään moottoripyörien ympäristövaikutuksia. Sellaisenaan läpimennessään asetus varmasti vähentää moottoripyöräilyn saastuttamista ja pienentää onnettomuuslukuja. Esitys nimittäin laskisi moottoripyöräilyn kiinnostavuutta harrastusmuotona huomattavasti, sillä se käytännössä lopettaisi kaikki moottoripyörien muutokset. Samoin moottoripyöräilyyn liittyvä aftermarket-yritystoiminta tulisi kuihtumaan asetuksen läpimenon seurauksena rajusti, jos se edes jäisi henkiin.

Esityksessä estettäisiin kaikki suorituskykyä parantavat muutokset moottoripyörien moottoriin ja voimansiirtoon turvallisuuteen vedoten. Haluttaessa tämä voidaan tulkita jopa kielloksi käyttää muita kuin alkuperäisosia, mutta vaikka asiaa tulkitsisi kuinka löysästi ja hyvällä tahdolla, niin kieltolistalle joutuisi kaikki välitysmuutoksista eteenpäin, muutokset mm. pakoputkiin, moottorinohjauksiin, voimansiirtoon ja rengaskokoon olisivat kiellettyjä. Lisäksi haihtumisarvojen luokittelu tarkoittaa sitä, ettei tankkiin tai polttoaineputkistoon saisi tehdä muutoksia. Pyörän vaatimustenmukaisuutta valvomassa olisi OBD-järjestelmä, joka rekisteröisi mahdolliset häiriöt ja säädettyjen raja-arvojen ylitykset.

Esityksessä vaaditaan myös kaikkiin yli 125-kuutioisiin moottoripyöriin ABS-jarrujärjestelmää ja 50-125-kuutioisiin joko ABS- tai dual-jarrujärjestelmää. ABS-jarrujärjestelmä ei saisi esityksen mukaan olla kytkettävissä pois päältä, joka aiheuttaisi ongelmia muualla kuin kestopäällysteellä ajaville sekä rata-ajon harrastajille. Lisäksi moottoripyörän hallitsemiseksi on tietyissä tilanteissa hyödyllistä kyetä käyttämään jarruja toisistaan riippumatta, joten dual-jarrujenkaan pakko ei olisi turvallisuudella perusteltavissa.

Nämä vaatimukset ovat yksinkertaisesti täysin turhia, jos niitä ei päästä valvomaan, ja jos esitys menee läpi, taitaa katsastuspakko olla listalla seuraavana. Moottoripyörien katsastustahan puolustellaan yleisesti turvallisuusnäkökohdilla, mutta moottoripyörien onnettomuuksiin johtaneiden syiden listalla tekniset viat eivät ole merkitsevässä asemassa. Lisäksi näistä vähistäkin teknisistä vioista, jotka onnettomuuksien syntyä ovat edesauttamassa, suurimmaksi paljastuu DEKRA:n tutkimuksessa virheelliset rengaspaineet (joita ei voida katsastuksella valvoa!) Todellinen motiivi saada moottoripyörät katsastuksen piiriin on raha. Euroopassa on noin 32 miljoonaa moottoripyörää: jos jokainen katsastetaisiin vuosittain vaikkapa 50 euron hintaan, tarkoittaisi se 1,6 miljardin euron katsastusmaksuja.

Esityksen toteutuessa moottoripyörien tarvikeosien kauppaa lyödään alkuperäisosien valmistajien kustannuksella. Kauhukuvana on se, että kaikki moottoripyöriin koskeminen muodostuu lopulta luvanvaraiseksi toiminnaksi, ja mentäisiin tilanteeseen, jossa kaikki moottoripyörän huolto- ja ylläpitotyöt pitää hoitaa merkkiliikkeessä alkuperäisosin. Kilpailun puuttuessa hinnat olisivat sen mukaiset. Ja jos homma huomattaisiin toimivaksi moottoripyörien osalta, voitaisiin samaa soveltaa myös autoihin.

Nyt vaaditaan todellista aktivoitumista FEMA:n (Federation of European Motorcyclists' Associations) ja alan yrittäjien suunnalta. Valmistajilla ja katsastuspakkoa ajavilla tahoilla on lobbareita pilvin pimein ja oman äänen kuuluviin saamiseksi on huudettava todella kovaa. Tätä esitystä ei yksinkertaisesti saa päästää läpi. Kuka huutaa mun kanssa?